perjantai 31. joulukuuta 2010

2010 / Annik (without huutomerkki)

 
 
Paikkoja jossa kävin //
- Istanbul, Turkki
- Echt, Hollanti
- Maidenhead/London, Englanti
- Tukholma, Ruotsi
- Barcelona, Espanja
Siinä ne kai oli kaikki? Istanbul oli ihan paras, suurimmaksi osaksi sen takia, että olin siellä Lauran kanssa. Paikkanakin se oli niin monipuolinen, ja ihmeellinen, että voisin mennä sinne uudestaankin. Aasian puoli jäi suurimmaksi osaksi koluamatta. Englanti on sitten aina Englanti.



Mitä tein //
Mä tein paljon kaikkea. Olin muuttamassa Tampereelle, sen peruuntuminen harmittaa vieläkin vähän. Kokeilin aloittaa tanssimista uudestaan - ei oikein onnistunut. Kävin hyvillä keikoilla. Selvittelin sydän verellä muutaman vuoden takaisia asioita, sekä muutaman kymmenen takaisia asioita. Muutin rakkaasta yksiöstäni, yhtä rakkaaseen alakerran kaksioon. Sain työpaikan mikä muuttaa mun elämän suuntaa enemmän, kuin mikään muu työ ennen tätä. Järkytyin, suutuin, ilahduin, olin surullinen ja onnellinen vuoron perään...2010 oli hyvä, mutta vaikea vuosi.

Paikallinen vaaleampihipiäinen muslimi.
Eniten soitetut albumit //
Mun tapauksessa vaan artistit.
Regina Spektor, MJ, The XX, Marina and the Diamonds, Moloko, Feist, Basement Jaxx, Jamie Cullum, Outkast, Kings of Leon, The Strokes, CSS, Jenny Wilson, The Sounds, SMG, The Ting Tings, The Ark, First Aid Kit, Lily Allen, John Coltrane, Badly Drawn Boy, Rebekka Karijors, Jens Lekman, Travis, The Drums, Radio Department, Them Bird Things, Hanson, PMMP, The Bird and The Bee, Belle&Sebastian, SIA, Robyn, Kent, Jose Gonzales, M.I.A., Kent, Junior Senior, The Streets, Foo Fighters, Kings Of Convenience, Coldplay, Spice Girls, Stevie Wonder, Aretha Franklin, Girls, Five Corners Quintet jne. 

Musiikki on elämä!
 
 

Suosikki tv-ohjelmat ja elokuvat //
Greyn anatomia, Skins, Frasier, Frendit (aina vaan). This is It.
 
 

Parhaat ostokset //
Lokki lamppu.

Tyylifiksaatiot //
Kukkamekot, kukkamekot ja kukkamekot. Kiharat toispuoleisesti, ja mustat muovikorvakorut. Siinä on mun tyyli in a nutshell :D
 
 

Parasta mitä tein itselleni //
Muutin isompaan asuntoon ja päätin olla vähemmän itsetietoinen ja höllätä vähän.

Viisi parasta tapahtumaa tai hetkeä //
1. Miss T:n syntymä.
2. Muutto.
3. Kun sain tietää, että sain uuden duunin.
4. Kun päätin muuttaa Tampereelle (Mikä ei sitten toteutunut, mutta se päätös oli vapauttava.)
5. Istanbul.
 
 

Suosikki nettisivut //

Tyylivaikuttajat //
Musiikki, katutyylit, blogit. lehdet, 20-luku, 50-luku, 60-luku. Käytännöllisyys, kauneus.

Asiat, joita ilman en olisi selvinnyt //
Lääkkeet, äiti, sisko, isä, ystävät, terapeutti, uusi duuni, koirat, sänky, auto.


2011 - BRING IT ON!

Annik

2010 / Success


Paikkoja jossa kävin //
Tukholma – kahdesti. Gävle. Tallinna.
Erittäin surkea lista, mutta mahdollisuuksia, aikaa eikä rahaa ole juuri ollut.

Mitä tein //
Aloitin Annik!n kanssa Rainbow Dashin! Lopetin yritykseni ja samalla yrittäjyyden. Aloitin uudessa työssä. Pidin elämäni ensimmäiset bileet omassa kodissa (Oikeasti! Tähän asti olen aina mennyt mielummin muualle juhlimaan). Ylenin työpaikalla. Sairastuin keskivaikeaan / vaikeaan masennukseen. Aloitin seurustelun. Tein uusia ystäviä. Kävin työhaastattelussa. Sain paikan ja samalla ylenin uusiin tehtäviin. Aloin karsimaan tavaranpaljouttani ja myin omaisuuttani kirpputorilla ja netissä. Aloin kasvissyöjäksi. Leikkasin hiukset lyhyeksi. Kävin valokuvamallina.


Eniten soitetut albumit //
The xx – xx. Michael Jackson – Invincible. Regina Spektor – Far. Lykke Li – Youth novels. Marina and the Diamonds – Family Jewels. M.I.A. – kala. Regina Spektor – Begin to hope. Jenny Wilson – Hardsips! The Sounds – Crossing the rubicon. Robyn – Body Talk. First Aid Kit – Drunken Trees EP. Villa Nah – Running on.  The Sounds – Dying to say this to you. Michael Jackson – Dangerous. Frida Hyvönen – Silence is wild. Feist – Let It Die.

Suosikki tv-ohjelmat ja elokuvat //
Skins – liekeissä. Frasier (Niles!!!).L-koodi. Love Actually. This Is It.
Nyt en kyllä keksi enempää, en vaan muista!

Parhaat ostokset //
Eamesin RAR-keinutuoli, mustana. Dr. Martens maiharit. Moleskine muistikirja (järjestäytymistä! ♥). Pari nahkalaukkua. Alisa Javitsin valokuvavedos. Rainbow Bike polkupyörä. Harmaat nahkaiset nilkkurit Urban Outfittersistä (jotka koira sitten söi).


Tyylifiksaatiot //
Cheap Mondayn lyhyt harmaa farkkutakki, josta revin hihat irti. Dr. Martensin kiiltävät, sähkönsiniset maiharit. Erilaiset farkkushortsit. CTRLn mekot. Mustat rajaukset, joko siististi eyelinerilla tai sitten nuhjuisemmin kajalilla. Lyhyt tukka. Röyhelöisen, tyttömäisen tyylin sekoittamien poikamaisempaan, punkimpaan tyyliin. Tekokarvatakki. Nahkaiset ns. satulalaukun tyyliset olkalaukut. Converset (joka vuosi, aina vaan). Avoselkäiset paidat. Sherlock Holmes look-alike tyyli (maiharit, Coston hattu, keltainen lyhyt viittatakki talvitakin päällä ja olkalaukku). Suuret kaulakorut. Mustat kulmakarvat. Hiusten kihartaminen.


Parasta mitä tein itselleni //
Vaihdoin työpaikkaa. Aloitin kasvissyönnin. Annoin Kiddon viedä. Keskityin tietoisesti olemaan positiivisempi. Pysyin hetken sinkkuna ennen Kiddoa, enkä lähtenyt mihinkään pilipalisuhteisiin. Bailasin. Hoidin masennustani. Opettelen kommunikoimaan. 

Viisi parasta tapahtumaa tai hetkeä //
Mun yhdistetyt tuparit ja synttäribileet. Kuumat kesäpäivät Södermalmilla. Kesäkissailu Kiddon kanssa. Uuden työn saanti ja sen aloitus. Hetki, jolloin päädyttiin Kiddon kanssa pussailemaan ensimmäistä kertaa.

Suosikki nettisivut //
FB (jep, vakavaa addiktoitumista). Fuck Yeah Dykes. Effing Dykes. Aika daikkipainotteista, näköjään. Fuck Yeah Girls With Short Hair. We ♥ It. Gala Darling. Bodymodifications.net. Qruiser. Viimeisenä ja ehdottomasti parhaimpana tietenkin Rainbow Dash! ♥
Tyylivaikuttajat //
Upeat ihmiset kaduilla. Ihmisvartalo ja sen kulmat ja kuopat. Musiikki. Katumuotikirjat ja -blogit. Vanhat punkkarit. Mielikuvitustapahtumat. Tukholma. Second hand- ja vintageliikkeet. Valokuvat.

Asiat, joita ilman en olisi selvinnyt //
Maiharit. Body Shopin kasvo- ja vartalovoiteet. Sirkun tekemät taiat mun hiuksille. Uusi työ. Moleskine. Uusiutuminen. Raa'at kasvikset. Lääketiede. Joe Blascon meikkivoide. Jouluvalot. Ystävät. Kiddo. Kakka Kepponen.



Kiitos kaikille tästä vuodesta. Joka vuosi, aivan kuten 2010:kin on yllättänyt tapahtumarikkaudellaan, mutta nyt lyötiin ehkä ennätyksiä. Draamaa, suuria tunteita, oppimista, kehittymistä, nopeita liikkeitä ja kaikenkattavaa ja kaikkialle ulottuvaa rakkautta.
Saavutin paljon enemmän kuin uskalsin kuvitellakaan, vaikka suunnitelmat meni aivan toisin, kuin olin ajatellut.
Nyt täysiä vuoteen 2011! Success kuittaa tältä vuodelta ja haastaa Annik!n tekemään tämän saman omasta vuodestaan.

Peace, love & romance!
Success

Rainbow Dashin joulu




















Mun ja Annik!n jouluun kuului paljon hyvää. Kuusen koristelua, vakavien jouluposeerauskuvien ottamista, ruoan laittoa, syömistä, juomista ja himmailua. Vähän telkkaria, paljon toinen toistaan huonompien ja parempien joululaulujen kuuntelua, pitkä lenkki kylmässä talvisäässä ja peiton alla lämmittelyä. Lahjojen avaamista (tsekatkaa mun uus Success kaulakoru. Annik!lta - tottakai.), Johnny Depp kuusen tähti, Jacky makupaloja, koiria, illallispöytään pynttäytymistä ja röyhelöitä.

Success /
Vaalean sininen nallevillapaita - Beyond Retro
Persikan väriset röyhelöalushousut - Beyond Retro
Silkkikukkasin koristelu 80-luvun coctailmekko - Beyond Retro
Nahkarusetti - Glitter
Success-koru - lahja Annik!lta
Siipisormus - Kooky Gems / Helsinki10
Harmaa villatakki - Annik!n

Annik! /
Valkoinen mekko - tilaustyönä teetetty, vanha ylioppilasmekko
Eri väriset kukkaset mekon rinnuksilla - Ninja
Vihertävän ruskea tukka - ihan itse.. :D

Peace, love & romance!
Success

ps. Kuvat tuli vasta nyt, koska joka kerta ennen tätä päivää, mun läppäri on kaatunut lukemattomia kertoja kun olen yrittänyt ladata kuvia nettiin. Huoh.

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Lempilahja

Meillä oli tosi hyvä, ja ennen kaikkea zen, joulu. Vaikka mä värjäsin hiukseni vahingossa harmaan vihreiksi, ja mun autosta oli tyhjentynyt jouluyön aikana rengas.Mut ei haittaa, glögi, piparit ja kynttilät pelastaa kaiken.

Tässä on mun tämän joulun ehdoton lempilahja...kiitos Success! Oot paras.



Annik!

Ps. Niille jotka tietää mun fiksaation kukallisiin ohutreunaisiin teekuppeihin...mä sain nekin!!! Ja vielä extrana ihanan teepannun ja lautasen. Ihanaa!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Tammikuussa

Kuva.

Mä ajattelin kokeilla tammikuussa sellasta, että otan joka päivä kuvan itsestäni. Todennäköisin aika sille, että mulla on a) aikaa ottaa kuva, b) kamera lähettyvillä, c) olen hereillä, on joskus klo 21- 01 välillä.

Miksi mä tän ajattelin tehdä? Huvikseni!
Voidaan kaikki laskea yhdessä kuinka monta ryppyä tulee päivässä lisää :D. No ei, kun oikeestaan olis kiva jos Success lähtis tähän mukaan! Tehtäis vaikka joka toinen päivä, plus jotain sepustusta mitä on sinä päivänä tehnyt. Sellanen päiväkirja meininki. Mitä sanot/sanotte?

Meidät tuntien tätä kestää n. viikon verran ja sen jälkeen postaukset harvenee, mut aina voi yrittää!
Voi tätä orastavaa narsismin (ja itseironian) kukkaa.

Annik!

maanantai 20. joulukuuta 2010

Hei hyvin menee

Kuva.


Aika siisti toi Successin aarre! Olen kevyesti kateellinen jo pelkästään siitä, että se pääsi Tukholmaan, ja siihen päälle vielä kaikista sen löydöistä. No mut mulla on ollut myös jännää!

Pari yötä sitten heräsin piipitykseen. Kimeitä piippauksia n. 2 minuutin välein. Aamuyöllä sellainen ääni, varsinkin usein toistuessaan, saa raivon partaalle. Nousin vihaisena ylös...kuuntelin. PIIP. Tajusin helpottuneena, että hei se on mun palohälytin josta on patteri vähissä, otan vaan patterin pois. Mutta hei hetkinen! Ei mulla ole palohälytintä! Että eikun etsimään...jipii. Seisoin hiljaa paikallaan, PIIP, uuteen kohtaan seisomaan, PIIP, vielä tässä, PIIP, hah se on lähellä! PIIP! Kaapissa. Edelliset vuokralaiset olivat minun ilokseni jättäneet palohälyttimen kaikista hyödyllisimpään paikkaan koskaan...kaappiin. Eihän sitä tietty ikinä tiedä jos vaikka kengät syttyis palamaan itsekseen. Niin, miettikääs sitä.

Käytiin Successin kanssa Bar 9ssä lounaalla perjantaina. Lähdin ajamaan 4 ruuhkassa kotiinpäin. Menetin hermoni samaisessa ruuhkassa, ja päätin vähän "oikaista". Jäin pohjasta kiinni lumivalliin ja liikenteenjakajaan. Tukin Hämeentien neljän ruuhkassa. Olin ylpee.

Tänään olin koirien kanssa puistossa. Kirmailtiin onnellisena puuterilumessa, ja naureskelin naama virneessä mun söpöille pikku puudeleille leikkimässä lumessa. Lähdettiin autolle hyvillä mielin.Ei avaimia taskussa...ne on tippuneet hankeen!

Siellä mä sit kahlailin siinä samassa puuterilumessa, ja huusin niille suloisille koirille kurkku suorana, kun ne loikki ja pomppi ja sekoitti lunta niin, että jos se avain siinä olisi ollut niin ei olisi varmasti löytynyt. Itku kurkussa nielin tappioni, ja mietin miten hirveetä on raahustaa jäässä ja hikipäässä kahden ylikierroksilla käyvän bullterrierin kanssa ensin Successille, soittaa Kissikselle, hakea toiselta puolelta kaupunkia BUSSILLA kotiavain, kotoa auton vara-avain, mennä takaisin puistolle, ja mennä autoon ja sitten vasta kotiin. Wäääääää.

Laitoin kädet taskuun, kun niitä paleli. No, siellä se avain oli. TOISESSA TASKUSSA.

Just shoot me.
Annik!

Aarre

Yksi Tukholman aarteista, 50-luvun vintage mekko.


En malttanut odottaa parempaa valoa kuvaa varten. Nuden pohjan päällä vaaleansinistä tylliä ja helmassa harvakseltaan kukkakoristeita. Purrrrfect, miau.

Peace, love & romance!
Success

lauantai 18. joulukuuta 2010

!

Nykyään menee koko ajan kovaa.
Välillä niin kovaa, ettei tiedä missä menee. Se minkä mä olen tästä kaikesta oppinut on se, että kun mulla menee kovaa mä olen kaikkein tyytyväisin. Joskus mä valitan, vingun ja manaan, kun kaikki menee eteenpäin niin ettei ehdi edes huomata, tai ehdi tehdä kaikkea niin kuin haluasi. Silti mä olen tyytyväisempi nyt, kuin ikinä.

Suurin hyöty siitä, että menee kovaa on juurikin se, että ei ehdi ajatella liikaa. On ihan pakko luottaa siihen miltä tuntuu, ja mikä tuntuu oikealta. Jos mietit taaksepäin niitä asioita mitkä on ollut elämässä kaikkein onnistuneimpia, niin uskon että huomaat niiden olevan asioita mitkä olet päättänyt tehdä yhtäkkiä, ilman sen suurempia miettimisiä. Tälläisissä asioissa ei edes haittaa, että tekee mokia mokan perään...silti asiat vaan etenee, tuntuu hyvältä ja toimii. Pitää miettiä mitä haluaa, mutta sen jälkeen liika miettiminen tappaa sattuman tuoman onnistumisen tunteen. Täysiä vaan, se vie mihin vie, mutta matkalla on sairaan hauskaa.

Success onnea kertaa miljoona uudesta duunista. Mä tiesin, että se menee näin. Aina kannattaa yrittää!

Annik!

perjantai 17. joulukuuta 2010

Hopeisin siivin

Kiddo ♥
Mun joululahjojen ostelu jatkuu huolestuttavan tutulla kaavalla. Löysin Helsinki10:stä ihanan sormuksen - itselleni. Uuden Moleskinen muistikirjankin poistin Akateemisesta ja avasin etukäteen veljeltä saadun joululahjapaketin päästäkseni uuden 2011 Moleskine kalenterini kimppuun. Ah mikä uuden alun fiilis.


Jaa niin minkä uuden alun? No mä sain sen duunin! Ja koska yrittäjänhommat vuosi sitten lopetettuani ostin itselleni lähtemiseen / uuteen alkuun / ja niin pois päin symbolisesti viittaavat Jeremy Scottin siipisneakerit, niin tää voi sit jatkaa samaa perinnettä ja kohti uusia tuulia räpiköidään taas uusin siivin.

Kuva

Peace, love & romance!
Success

tiistai 14. joulukuuta 2010

Iiiäääähhh!

Jee! Kiitos kiimaisen narttukoiran, meitsi pääsee yllärivisiitille Tukholmaan sunnuntaina. Siinä missä koira matkustaa lammen toiselle puolelle seksilomalle, me vietetään supporttina oma seksi- ja lemmenloma Kiddon kanssa samalla kun saatetaan koira miehelään jouluksi.

Sunnuntaipäivä siis Stokiksessa ja meillä on tasan kaksi osoitetta jossa nuo tunnit tullaan viettämään.
Ensimmäisenä suuntana on Beyond Retro. Mun suosikkikauppa koko pallolla, en kestä odottaa!


Kuva
Hattuja, mekkoja, hameita, shortseja, paitoja, takkeja, vöitä, henkseleitä, laukkuja, kenkiä,... iiiäääähhh! Antakaa joku mulle paperipussi äkkiä! Hyperventilaatiokohtaus! Oiskohan siellä vielä se hyvän näköinen tyttö töissä, hrr hrr.

Ja jos mulla keulii BR:ssa niin Kiddolta lähtee sitten taju, kun päästään meidän toiseen kohteeseen, American Appareliin. Se on ihan villinä niiden vaatteisiin ja jaksaa aina puhua siitä, miten AA:n vaatteet ei mee mikskään vaikka kuin pesis ja käyttäis. Ja ei sillä, onhan ne ihan pirun hyvälaatuisia ja hyvän näkösiä vaatteita. Mä taidan sieltä muutamat kalsaripikkarit napata matkaan ja ehkä jonkun bodyn tai vastaavan jännäkkeen. Ja jos siellä on vielä Legalize Gay teeppareita, niin kenties myös yksi sellainen.

Kuva
Kuva
Whoh. Nyt olis rauhoittava kamomillatee paikallaan. En kestä. Ja sitä paitsi. Jos en saa sitä duunipaikkaa, niin sunnuntai toimii loistavana lohtureissuna ja jos taas saan, niin sittenhän mä juhlistan sitä tolla reissulla. Eivoimennäpieleen.

Peace, love & romance!
Success

ps. Oon aika innoissani.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Valmistautumista

Mun edellisestä työhaastattelusta on vähän alle kymmenen vuotta aikaa. Sen jälkeen olen edennyt, alennut ja ylennyt urallani jos en nyt reittä pitkin niin ainakin ns. muin avuin. No joo, ihan ammatillisten avuin, mutta kuitenkin, ilman virallisia haastatteluja.
Tän päiväiseen haastatteluun ajattelin valmistautua siis vähän etukäteen, miettimällä mitä haluan itsestäni kertoa, mitä tarjolla olevasta paikasta kysyä ja millaisia uusia käytännön juttuja mahdollinen uusi työ toisi mukanaan. Tietenkin haluan myös näyttää edustavalta ja matka kohti uskottavamman työnhakijan roolia alkoi eilen illalla. Tyvikasvu oli villiintynyt, joten se piti saada vaalennettua piiloon. Väripurkki käteen ja tutut manööverit käyttöön.

Sininen vaahto vähän epäilytti, mutta mikä voisi mennä pieleen. Tämähän on vain vaalennus. Paitsi.
Nyt se on sininen. Eikä vain sininen, vaan tyvestä tuli kusenkeltainen! Haettavassa työssä kansainvälisyys on melko toissijainen hyve ja se on sääli, sillä sinivalkoinen tukkani on selvästi vähän Ruotsiin päin kalleellan keltaisine tyvineen. Voi itku.


Jos joku tästä haluaa jotain oppia, niin voin kertoa että paketissa lukeva "kirkas tuhkan vaalea kulta" on juurikin niin ristiriitainen ja kyseenalainen ilmaus kuin se aluksi kuulostikin, luottakaa siis intuitioon. Säästäminenkään ei kannata. Tällainen on lopputulos jos säästää ja ostaa lopettavan elintarvikemyymälän poistosta sen viimeisen vaalennusaineen -50% alennuksella. Logiikka tämänkin aivopierun kohdalla meni jotakuinkin näin "vaaleahan on vain vaalea, vaikka en ole tätä väriä saati sävyä ennen kokeillut niin eihän se nyt voi mennä kamalasti vikaan!". Fail!

Annik! totesi äsken avaimia hakiessaan, että ei se ole niin paha. On se, enää vain pitää miettiä miten sen naamioi. Uutta väriä en enää ehdi hakea ja suoraan sanoen en edes jaksa. Ehkä kiharran tuota sinivalkoista osaa sen verran, että se on epäselvempi tuhero tossa otsalla eikä värien loisto osu silmään samallalailla kuin suorassa tukassa. Vaatteet vielä siististi niin ehkä tästä selvitään.


Ulkoisen habituksen lisäksi sillä, mitä mä suustani haastattelussa päästän, on valtava merkitys. Tein pienen puhelukierroksen saadakseni apuja luonteeni plussien ja miinusten listaukseen.
Todettiin, että mun hyveisiin kuuluu mm. nämä seikat:

- Rauhallisuus - en hermostu vaikessakaan tilanteissa (paitsi ehkä pääni sisällä).
- Luovuus. Siitä on apua niin monella saralla esimiestehtävissä, että niitä ei viitsi alkaa tähän edes listaamaan.
- Hyvä sopeutumiskyky.
- Järjestelmällisyys ja asioiden muuttaminen ns. helposti pureskeltavaan muotoon jos niin on tarvis.
- Otan vastuuta, mutta osaan ja uskallan jakaa vastuuta myös muille.

Huonoista puolista esille tuli mm seuraavia:

- Osaan olla jämäkkä, mutta se puoli vaatii silti vielä kehittämistä. Kuten exsä sanoi, mun pitää opetella vicious bitch -asenne.
- Kaupallisen alan koulutuksen puute.
- Olen ns. ylivisuaalinen enkä helposti taivu kompromisseihin visuaalista ilmettä koskevissa päätöksissä.
(- Saatan ilmestyä töihin paljain varpain, tukka ajeltuna ja olla kaikin puolin holtiton. Tätä en aio kyllä kertoa, jos huonoja puoliani kysytään.)

Hyvä juttu lienee se, että miinuslista on pluslistaa lyhyempi, mutta kuitenkin esittelykelpoinen sekin. Nyt pitää kaivaa vielä Spotifystä tsemppaavia biisejä ja huolehtia että olen ajoissa. Tsemp tsemp!

Peace, love & romance!
Success

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Miksi Boldikset rokkaa?

Mikään Big Brother, Survivor, tai Amazing Race ei voi olla yhtä traaginen, koominen, tragikoominen ja viihdyttävä samaan aikaan kuin Boldikset. Tässä on resepti menestykseen, 6 minuutissa (mahtavaa!). Mun ehdoton lemppari kohta on, kun Ridge heittelee Thornea paperilentokoneilla.


Kun Ridge tapasi Brooken, kun Stephaniella oli vielä hiuksia ja Eric näytti vielä kaukaisesti James Bondilta.
Kohdassa 4:30 alkaa tapahtua.



Oh Ridge!
Annik

Karvaisia kuvia

Arvatkaas mitä mä tein eilen... :









 
Oli hauskaa! Nyt on edelleen kuumetta, ja kurkku kipeä. Eilinen SMG:n keikkakin jäi tän takia väliin. Nyt teetä, keksejä ja peiton alle. 

Annik!