lauantai 13. marraskuuta 2010

Lauantai

Tänään on ollut hyvä päivä.











Takkeja, pipoja, paitoja, pitsiä, kahvia, ruokaa, kaakaota, tuiskua, tuiverrusta, naurua, päivittelyä ja kaikkea muuta. Hyvä lauantai. 

Annik!

CTRL

Annik! ei saanu unta, joten se kipitti tänne glögille. Kun Annik! oli väsytetty kuumalla glögillä ja laiskan pysähtyneellä fiiliksellä, eksyin mä vielä hetkeks nettiin ettimään sitä talvitakkia.
CTRL piti tietenkin tsekkaa heti ja vaikka takkia ei löytynytkään niin mä jumituin taas näihin ihaniin look book kuviin. Suurinosa, jos ei jopa kaikki vanhoista mallistoista. Snif, vielä kun tuon vihreän nahkatakin jostain saisi. Koko XS tai S kiitos, jos jollain on ylimääräinen tarjota.






Tänään takkimetsälle. Mun on pakko löytää joku, tästä on tullu jo järkyttävän iso ongelma. Annik!llekin sanoin, että tähän takkiongelmaan kulminoituu tällä hetkellä mun koko identiteettikriisi. Kun takki on hyvin, on kaikki hyvin.

Peace, love & romance!
Success

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

2 DO

Kuva.

Organisoimista organisoimista. Siivottu pää (ja ympäristö) on yksi tapa pitää talvi pois nupista.

- Päivitä kalenteri.
- Seuraa sitä kalenteria.
- Osallistu sosiaalisiin tapahtumiin.
- Uusi lamppu olkkariin.
- Siivoa kylppäri inhimillisen näköiseksi
- Lue Sofi Oksasen "Puhdistus" loppuun
- Ulkoile
- Skarppaa duunissa ja ole organisoidumpi myös siellä.
- Varaa kirppispöytä
- Suunnittele joululahjat ja aloita niiden hankkiminen
- Maksa laskut ja peru Ellen tilaus
- Suunnittele pikkujoulubileitä
- Osta isänpäivälahja

Tykkääkö joku muukin listoista? Secret Society of List Addicts on blogi just meille.


Peace, love & romance!
/Success

tiistai 9. marraskuuta 2010

Blah

Maa on täys räntää, varpaat on jäässä ja kotiin ei koskaan pääse valoisaan aikaan. Mä alan olla talvehtimisvalmiudessa siitäkin huolimatta, että olen koittanut ahkerasti taistella talvea vastaan D-vitamiinin avulla. Talvehtiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamatonta, joten mun pitää ottaa järeämmät aseet käyttöön.

Kuva.

Mikä tekee sitten henkisen kesän? No materialistilla ainakin kesävaatteet, mutta se nyt ei oikein käy. Mitä taas tulee talvivaatteisiin niin mä olen niissä aivan totaalisen lahjaton. Täydellistä talvivaatetta en ole vielä koskaan onnistunut ostamaan enkä edes tiedä millainen se olisi. Viime talvena ostettu Elvinen polvipituinen megalämmin takki on kiva, mutta tällainen alimittainen sintti hukkuu pienimpiinkin kokoihin aina varsin noh.. miten sen nyt sanoisi? Epäseksikkäällä tavalla. Jos laitan vielä hupun päähän, musta näkyy hädin tuskin ulkomaailmaan vain nenä ja jalat.

Söpöilytyttövaatteitakaan en osaa jatkuvasti kantaa ja mikään arktinen miesversiokaan ei ihan ole se mun juttu. Miten te ihmiset pukeudutte talvella?! Miltä näyttää lämmin ja monikäyttöinen talvitakki, joka sopii tyttöilyhetkiin ja vähän poikamaisempaan vaatetukseen? Niin ja kivakin sen pitäisi olla, perus villakangastakki on niin tylsä, ettei se ole mua varten.

Kuva.

Viime talvena mun ongelma oli jo lähes kokonaan ratkaistu kun ostin Elvinen lisäksi vielä yhden Ichiin pallomaisen tyttötakin. Sen jälkeen jotain on kuitenkin isosti muuttunut. Mä leikkasin mun pitkän punaisen tukan pois. Nyt mä näytän Elvine päällä ihan pojalta ja Ichii päällä hieman iäkkäämmänltä naiselta. Arvaatte varmaan, että noikaan ei nyt ihan käy.

Oiskin kiva tietää että mistä ihmiset tekee upeita takkilöytöjään ja millä perusteella niitä ostelee. Mä olen totaalisen käsi tällaisissa jutuissa vaikka useinmiten mulla muuten on vahvat mielipiteet vaateasioissa.
Talvivaatevajeen aikana aion panostaa vahvaan vitamiiniannokseen ja perusvalitukseen ja kun oikeat vaatteet kävelee vastaan, lakkaan kitisemästä.

Peace, love & romance!
Success

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Hassuja juttuja

Onko teille tuttu käsite, sunnuntaihaikeus?
Mä olen ollut tämän olotilan orja jo monta vuotta. Sunnuntaihaikeuden syntyyn vaikuttaa monia tekijöitä, mutta eniten siihen tuntuu vaikuttavan: a) että edellisenä iltana/yönä on nauranut paljon, b) edellisenä iltana/yönä on nauttinut monta mojitoa ja cosmopolitania, ehkä myös punaviiniä ja c) se että on sunnuntai.

Sunnuntaiheikeus on selittämätön kaipauksen tunne. Kaipaa jotain, suree jonkin asian loppumista tai poissaoloa...on selittämöttämistä ei konkreettisista syistä vaan älyttömän haikea mieli. Ihan kuin tietäisi, että pitää jättää koko oma elämä taakse, tai luopua jostan itselleen todella tärkeästä, vaikka oikeasti mitään sellaista ei olisi tapahtumassa.

Mä olen yrittänyt jo parin vuoden ajan sunnuntaihaikeuden iskiessä miettiä, että mistä se oikein tulee? Olenko mä nauranut viikon kiintiön täyteen edellisenä iltana, että sunnuntaille ei jää enää yhtään? Nyt on aika olla haikea. Pelkästä alkoholistakaan tämä ei voi johtua, koska tämä tunne ei tule kuin silloin kun on sunnuntai. Vaikka mä vahingossa olisin ulkona sanotaan vaikka joku tiistai, niin ei mulle koskaan mitään haikeutta keskiviikkona tule. Kyseessä on siis vain sunnuntaille keskittynyt ilmiö.

Outoa.

Annik!

perjantai 5. marraskuuta 2010

Give me back my hair!

Mä haluan mun tukan takaisin. Ei väliä kummalle puolelle, mut mä haluan edes jommalle kummalle puolelle päätä oikeat hiukset. Mun tukkamalli on nyt ihan_kiva mut ei tätä saa laitettua kuin joko hyvin, tai huonosti. Mä haluan takaisin hiukset mitä voi kihartaa, suoristaa, laittaa kiinni, letittää, laittaa nutturalle...tai mitä tahansa muuta, kuin vain kääntää lämpökihartimella ja laittaa lakkaa päälle.

Silloin, kun mulla vielä oli hiuksia...

Pidennykset ei tule kysymykseen ainakaan ihan heti, koska mä olen maailman laiskin hiustenhoitaja muutenkin...pidennykset tippuisi todennäköisesti pois ensimmäisen kahden kk aikana. Mutta silti mä todennäköisesti päädyn pidennyksiin.

Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta? Minkä mittaiseen hiukseen ne voi jo laittaa, ja sineteillä, vai millä ne kannattaisi kiinnittää?

Give me back my hair...*snif*

Annik!

Anarkisti, Halonen ja Bin Laden


Annik!
Tarrat/
Ferm Living, Cloudberryliving.co.uk