On taas se aika, jolloin minä käärin itseni kelmuihin helteestä huolimatta. Loppusuoralla mennään ja kohta tätäkään ei enää tarvitse tehdä. Takana on jo yli 40 tuntia kipua ja näin lähellä valmista lopputulosta en enää millään malttaisi odottaa loppua. Elokuun lopussa se on valmis ja talvella on luvassa vielä pari pientä korjausta. Puh! Malttia. Malttia. Niin joo. Malttia. EN JAKSA ODOTTAA!
Tänään on siis toipumispäivä ja me otetaan Kakka Kepposen kanssa chillisti. Syödään jätskiä kinuskikastikkeella, fiilistellään ikkunalaudalla, päikkäröidään ja illalla ehkä suukotellaan urakalla Asto Boyta.
Peace, love & romance!
Success
torstai 29. heinäkuuta 2010
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Note to self
Ihmisen on välillä hyvä tehdä muistiinpanoja siitä mitä kannattaa tehdä, ja mitä ei.
- Älä laita puhelinta auton katolle, ja lähde ajamaan. Puhelin menee rikki.
- Älä missään nimessä osta tilalle uutta puhelinta mitä et osaa käyttää.
- Jos uudessa puhelimessa on kaiken muun vaikeuden lisäksi kosketusnäyttö, hanki ennen sen käyttöä ohuemmat sormet.
- Älä siivoa niin, että vedät kaikki tavarat kaikista kaapeista lattioille. Kodista ei tule siisti.
- Älä laita uunia päälle, kun sisällä on +30 astetta lämmintä. Äläkä varsinkaan jätä sitä päälle 2 tunniksi, asunto lämpenee vielä lisää.
- Älä pese jo kerran pestyjä valkoisia kangaskenkiä uudestaan, vaikka toivoisit että niistä tulisi vielä hiukan puhtaammat, 3 vuotta pesemättä olleiden mustien Converseiden kanssa. Ne eivät puhdistu sillä metodilla lisää.
Sen sijaan hanki aivot, ja ajattele niillä.
Annik!
Ruutumekko/paita - Shikir Shikir, Istanbul
Kengät - kirppis
Laukku - Friis & Co.
tiistai 27. heinäkuuta 2010
Lampaita ja lamppuja
Pyöränpumppua Clas Ohlsonilta etsiessäni törmäsin juhlavalosarjaan, joka lähti välittömästi mukaan. Huomattavasti kuumempi vaihtoehto olisi ollut vanhoilla kunnon hehkulampuilla varustettu versio, mutta poistuvana mallina sitä ei ollut enää tulossa lisää. Piti siis tyytyä led-malliin ja sen muovisiin "polttimoihin".
Mitä sille sitten tekisi? Mulla roikkuu ympäri vuoden aina vähintään yhdet jouluvalot jossain päin mun suurta linnaani, mutta näille vähän järeämmän kokoisille piti keksiä joku häiritsevämpi ja rumempi paikka. Joku, jonne ne kaikessa vääryydessään jotenkin kierosti sopisi.
Koska mulla ei ole kattolamppua, oli ensimmäinen ajatus ripustaa valosarja kulkemaan sinne tänne katossa. Laiskuus ja ripustuskoukkujen tai vastaavien puute kuitenkin hyydytti tämän suunnitelman alkuunsa. Lopulta meni hermo ja ryttäsin johtokasan keskelle kattoa. Rumuus tuli ainakin saavutettua ja koska mulla on monen mukaan kummallinen maku, niin jatketaan samalla linjalla!
Ei niistä kummoista valoa irtoa, mutta mä olen elänyt vailla kunnon kattolamppuja jo yli seitsemän vuotta, joten pärjään ilman nytkin. Ihan hauskat noi tavallaan on. Vähän semmoiset, että kun ne ensi kertaa näkee, tulee voimakas "Mitä helvettiä sun katosta roikkuu?!?!!" -reaktio, mutta kun hetken viritystä tutkailee, sen kanssa tulee sinuiksi ja siitä alkaa pitämään.
Toi lammas on löytö Fida-lähetystorilta. Se on vanha naamari ja siinä on ehkä paras fiilis ikinä. Se chillailee mun sängyn yläpuolella ja vahtii mun unta. 2 euron aarre.
Peace, love & romance!
Success
maanantai 26. heinäkuuta 2010
Popot
Sanoinko, että on puurorahat tiukilla? Taisin sanoa. Ostin silti kengät.
Mun kenkäkaapista puuttui nimittäin kiilakorkoiset nilkkurit ja mä en voinut sille mitään, että DinSkossa oli syksyn uutuuksissa just sopivat perusmallit muutamalla härpäkeyksityiskohdalla.
Mä en ole yhtä korkkarityttö kuin Annik!, vaikka kyllä korkoja tulee munkin silloin tällöin käytettyä. Joskus olisi kuitenkin kiva lähteä ulos joissain muissa kuin tennareissa. Nämä menee hyvin pillifarkkujen ynnä muiden skinny legs -hömpötysten kanssa ja näyttää vähän siistimmältä kuin reikäset, mustasta vihertävän rusehtavaksi haalistuneet Converset.
Se tosin tuli huomattua jo kenkiä ostaessa ja peilistä sovitusvaiheessa tarkemmin vilkaistessa, että näitä ei pidetä farkkuhameen kanssa. Tai voi pitää, jos haluaa näyttää maksulliselta. Niin tiukalla mun puurorahat ei kyllä vielä ole.
Dinsko Midcut Boot.
Enää mun kenkäkaapista puuttuu virallisesti ne maiharit. Epävirallisesti sit paljon muutakin...
Ainiin ja eilen käytiin Astro Boyn kanssa leffassa. Oli Astro Boyn vuoro valita leffa, koska viimeks mä valitsin Roller Girlin. Se pääty Inception-pätkään, joka on pyörinyt Suomessa vasta muutaman päivän.
Oli ehkä virhe mennä siihen Tennispalatsin ykkössalin näytökseen. Siellä oli meinaan pari muutakin ja lämpöä oli yli omien tarpeiden. Puolet leffasta meni omalla penkillä kuumuudesta kiemurrellen ja puhinasta päätellen en ollut ainoa jolla oli vähän turhan lämmin.
Leffa oli.. no semmonen perusleffa. Ei huono, mutta ei kolahtanutkaan erityisen kovaa. Meni välillä vähän turhan lujaa mun herkälle pienelle mielelle, mutta selvisin. Kuten jo ehkä aiemmasta leffa-aiheisesta postauksesta kävi ilmi, oon melko air head mitä tulee leffoihin ja keskityn kaikkiin epäolennaisuuksiin, kuten pohtimaan Leonardo DiCaprion vanhenemista. Ei oo sekään se sama baby face enää, mikä herkisteli Romeo + Juliet leffassa yhdeksänkymmentäluvulla.
Mä tykkään kyllä enempi Romeo + Julietista ku Inceptionista. Eikä vaan DiCaprion takia.
Peace, love & romance!
Success
Mun kenkäkaapista puuttui nimittäin kiilakorkoiset nilkkurit ja mä en voinut sille mitään, että DinSkossa oli syksyn uutuuksissa just sopivat perusmallit muutamalla härpäkeyksityiskohdalla.
Mä en ole yhtä korkkarityttö kuin Annik!, vaikka kyllä korkoja tulee munkin silloin tällöin käytettyä. Joskus olisi kuitenkin kiva lähteä ulos joissain muissa kuin tennareissa. Nämä menee hyvin pillifarkkujen ynnä muiden skinny legs -hömpötysten kanssa ja näyttää vähän siistimmältä kuin reikäset, mustasta vihertävän rusehtavaksi haalistuneet Converset.
Se tosin tuli huomattua jo kenkiä ostaessa ja peilistä sovitusvaiheessa tarkemmin vilkaistessa, että näitä ei pidetä farkkuhameen kanssa. Tai voi pitää, jos haluaa näyttää maksulliselta. Niin tiukalla mun puurorahat ei kyllä vielä ole.
Dinsko Midcut Boot.
Enää mun kenkäkaapista puuttuu virallisesti ne maiharit. Epävirallisesti sit paljon muutakin...
Ainiin ja eilen käytiin Astro Boyn kanssa leffassa. Oli Astro Boyn vuoro valita leffa, koska viimeks mä valitsin Roller Girlin. Se pääty Inception-pätkään, joka on pyörinyt Suomessa vasta muutaman päivän.
Oli ehkä virhe mennä siihen Tennispalatsin ykkössalin näytökseen. Siellä oli meinaan pari muutakin ja lämpöä oli yli omien tarpeiden. Puolet leffasta meni omalla penkillä kuumuudesta kiemurrellen ja puhinasta päätellen en ollut ainoa jolla oli vähän turhan lämmin.
Leffa oli.. no semmonen perusleffa. Ei huono, mutta ei kolahtanutkaan erityisen kovaa. Meni välillä vähän turhan lujaa mun herkälle pienelle mielelle, mutta selvisin. Kuten jo ehkä aiemmasta leffa-aiheisesta postauksesta kävi ilmi, oon melko air head mitä tulee leffoihin ja keskityn kaikkiin epäolennaisuuksiin, kuten pohtimaan Leonardo DiCaprion vanhenemista. Ei oo sekään se sama baby face enää, mikä herkisteli Romeo + Juliet leffassa yhdeksänkymmentäluvulla.
Mä tykkään kyllä enempi Romeo + Julietista ku Inceptionista. Eikä vaan DiCaprion takia.
Peace, love & romance!
Success
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Kissi
Annik! kumartaa syvään.
Tally ho!
/Malli
Paras. Kiitos J!Loistosettiä.
/Kamera
Canon EOS 1000D, objektiivi Canon EF-S 55-250mm 1:4-5.6 IS
Grill it!
Heinäkuu on pitkälle yli puolen välin ja mä en ole grillannut vielä kertaakaan! Eilen tähän tuli muutos, kun Arabian vahvistuksemme Sofia soitti ja sanoi; nyt on grilli, siltä pitää viedä neitsyys!
Kaupan kautta kotiin, kassi täyteen sieniä, juustoa ja muuta hyvää ja grilli tulille... om nom.
Meillä oli maissia, sieniä Aura- ja vuohenjuustotäytteellä, paprikaa ja Astroboylla jotain ällöä kesäkurpitsaa.
Jälkkäriä ei pidä koskaan unohtaa...VAAHTOKARKKEJA! Niiden grillaaminen kylläkin osoittautui yllättävän vaikeaksi, koko parveke haisi lähinnä palaneelle sokerille, eikä ne kärtsänneet vaahtikset oikeastaan maistuneetkaan muulta kun hiileltä. En siis suosittele grillaamaan vaahtokarkkeja sähkögrillillä...tai sit me tehtiin vaan jotain tosi väärin, mikä on myös hyvin mahdollista.
Mut pääasia on, et meillä oli loppujen lopuksi venyvää sokeria pitkin naamaa, vaatteita ja pöytiä!
YAM! Ja ehkä vähän myös yäk...hah! Kiitos Soffi ja Anakin, oli tosi jees taas!
Mä lähden nyt Tampereelle, ja palaan tyytyväisenä, hyvin kuvanneena (kuva matskua tulossa!), ja onnellisena.
Tally ho,
Annik!
/Success
Mekko - pitää kysyä S:ltä kun mä en tiedä
Farkkuliivi (takki mistä hihat revitty irti) - Cheap Monday
I love me pinssi - epäilisin, että itse tehty
/Annik!
Toppi - MTWTFS Weekday
Farkut - H&M
Kello - Triwa
Ankkuri ketjussa (oikeesti rintakoru) - You complete me
torstai 22. heinäkuuta 2010
Yllätyskeikka!
Alunperin olin vaan menossa ihan parhaan L:n kanssa töiden jälkeen lillumaan Helsingin lämpimään kesäyöhön terassille ilman sen suurempia suunnitelmia. Sykin täyttä vauhtia töistä kotiin, että ehdin ysiksi MBarille. Vaihdoin vaatteet ja tyrkkäsin uudet siniset seilorikengät jalkaan. Kipi kipi sporalle, ja auts! Uudet kengät päätti poistaa mun jalasta palan. Onneks L:n voi aina luottaa ja laastaritoimitus saapui lasipalatsin kulmalle vastaan! Crisis over, matka jatkuu!
Tuttuun tapaan Mbar oli taas aivan tukossa, mikä ei mun mielestä useinkaan ole ollenkaan huono asia. The more the merrier, tukkoisuus on merkki siitä, että paikasta tykkää muutkin kuin minä.
Oltiin ehditty olla paikalla jotain kymmenen minuuttia, kun musiikki loppui (mä tietty jo ehdin hetkellisesti olla näreenä asiasta) ja lavalle hypähti suloinen tyttö kitaransa kanssa. Kävi ilmi, että kyseessä oli n. kk välein järjestettävä Club Kookos missä käy live-esiintyjiä. Yllätys, mutta ei huono sellainen.
Kun tämä tyttö avasi suunsa ja alkoi laulaa...OMG! Meinasin sulaa siihen paikkaan, toljotin vaan leuka polvissa siiderit henkitorvessa, enkä osannut ajatella muuta kuin että: KUKA TOI ON? Mä menen veteläksi puhdasäänisistä naisvokalisteista. Niin on aina ollut, ja tulee varmasti aina olemaan.
Hän oli Eva Louhivuori. Mä sanoisin, että Evan ääni ja tyyli on sekoitus juuri kaikkea sitä mitä hän ilmoittaa suurimmiksi musiikillisiksi vaikutteikseen. Ja hei, listalla on Mr. Michael Jackson...ei voi olla paha tyttö niinkuin Success jo bELLES postauksessakin totesi. (RUOJA meni sinne ilman mua vaikka tästä oli puhetta!!!)
Ihan kuin en mä olis ollut jo tarpeeksi hypnoosissa hänen omista biiseistään, tuli encoren aika raikuvien aplodien jälkeen. Eva laittoi kitaran takaisin olkansa yli ja sanoi mikrofoniin jotenkin näin:
"- Toivottavasti mä en pilaa tätä biisiä. Rest in peace Michael Jackson."
Emmä osaa muuta sanoa kun respect ja iso kyynel ja kylmätväreet! Akustinen versio Human Naturesta...hieno hieno veto! Mulla on tästä videokin, mutta päätin pilata sen laulamalla itse päälle, joten jätetään se mun omia fiilistelyjä varten.
Mä uskon, että tästä tytöstä kuullaan vielä.
Annik!
Ps. Keikkaa pukkaa muutenkin! Tänään mulle kilahti taas Tavastian uutiskirje sähköpostiin...26.8. PMMP, täältä tullaan!
Whip it!
PMS jyrää Kalliossa ja eilen oli kuulemma tarvetta mässäilylle ja leffalle. Makuunin kautta mun kämpille, kera happaman beibsin ja superin Drew Barrymoren ohjaaman Roller Girls leffan kanssa.
Mun leffamaku on kuulemma vähän vielä kehittymätön, mutta girrrl, mä tahdon viihdettä! Beibsi on enempi tommosten taiteellisten kuvien perään ja nää leffavalinnat on aina pienen väännön takana. Ei siinä, kyllä mäkin voin katsoa jotain ukrainalaista, henkiseen väkivaltaan ja suuriin tunteisiin keskittyvää mykkäelokuvaa. Semmosta ei vaan voi katsoa väsyneenä, kuten jotain kevyttä chick flickiä.
Mun leffamaku on kuulemma vähän vielä kehittymätön, mutta girrrl, mä tahdon viihdettä! Beibsi on enempi tommosten taiteellisten kuvien perään ja nää leffavalinnat on aina pienen väännön takana. Ei siinä, kyllä mäkin voin katsoa jotain ukrainalaista, henkiseen väkivaltaan ja suuriin tunteisiin keskittyvää mykkäelokuvaa. Semmosta ei vaan voi katsoa väsyneenä, kuten jotain kevyttä chick flickiä.
Leffa oli kiva muutamia, vähän kyseenalaisen tylsiä hetkiä lukuunottamatta. Rollerderby on ollut muutenkin viime aikoina todella paljon eri medioissa ja ei ihme, onhan siinä urheilulajillinen perseelle potkivia tyttöjä värikkäissä vaatteissa vetämässä täysiä. Jos haluaa nähdä rollerderbyä ihan livenä on siihen vihdoin myös kotomaassa mahdollisuus. Helsinki Roller Derbyn nettisivuilta löytyy lisää tietoa ja mm. esittelyt pelaajista.
Koko joukkueen lisäks itse tsemppaan eniten mun frendiä Bananaspitiä.
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
Support your local chicas!
Kuva bELLES
Mwah, kuten lupasin - bELLES!
Lähdetään siitä, että missään, missä soi Michael Jackson ei voi olla paska fiilis. Oh my, lompakon vetskari alko aukeileen samantien, kun bELLESin Badass Marika vaihto taustalle Michaelin.
Maailman yksinkertaisesti parhain musiikki buustattuna ihanilla, karkin värisillä tyttöjen sneakereilla alko lähtentelemään perverssejä päiväunia.
Tähän asti olen joutunut usein pettymään, kun miesten sneakervalikoimista on löytynyt vaikka mitä kivaa, mutta vain jossain koossa 46. Reilua? Nope.
Onneksi bELLES on tyttöjen oma sneakerkauppa ja kokoja löytyy tällaisiin kääpiöjalkoihinkin.
Cooleja kicksejä löytyy niin Reebokilta, Adidakselta, Nikeltä, Pumalta, Kedsiltä, Startasilta kuin Supraltakin. Ja mulle kun aina kolahtaa noi Jeremy Scott for Adidakset, niin empä kovin pahakseni laittanut, kun niitäkin näytti bELLESistä löytyvän.
Mulla kuumotti ensin yhet pinkit Niket aikalailla, mutta koska puurorahat oli vähän tiukilla ja pinkkejä kenkiä mulla löytyy jo, niin päädyin ihaniin Puman Sky 2 High Vulc Skull limited edition sneakereihin. Ne on ollu mulla jo koko päivän jalassa ja aletaan olemaan aika hyvii frendejä jo.
Om nom nom. Candy kicks! Baby sinistä ja sitruunankeltaista. Voisin kattella mintunvihreet nauhat noihin, kun kerta sitäkin väriä popoista löytyy. bELLESístä tarttu sneakereiden lisäks mukaan vielä neon oranssit pyöreet nauhat, joilla vois updeittaa mun Bambi Nikejä ja sit tietty Sneakerfreakerin viimesin numero. Ei paha reissu siis ollenkaan! Annik!ia harmitti vähän ku ei päässyt mukaan, mutta eiköhän se siellä pyörähdä heti kun mahdollista.
Rainbow Dash diggailee kovasti ja suosittelee kaikkia supporttaamaan tämmösiä spessumpia putiikkeja. Sneakereiden lisäks tuolta saa muuten vielä Badass tyttöjen itse suunnittelemia street-vaatteita, eli tsop tsop, nenät kohti Tarkk'ampujankatu 14:sta!
Peace, love & romance!
Success
Chilli aamupäivä
Ah, vapari! Lähettiin Sirkun kanssa vähän chillailemaan Ruttopuistoon ja kierreltiin siinä samalla vähän UFFilla ja uudessa tytöille tarkoitetussa sneakerkaupassa bELLESissä tsekkaamassa tarjonta. Jälkimmäisestä tarttui jotain ihanaa mukaankin ja uusista kickseistä ja kaupasta luvassa juttua tänään vähän myöhemmin!
Sirkku on ihan ässä tyyppi, siin siistin chilli mimmi, joka saa aikaan vaikka mitä. Sirkku on myös vastuussa mun hiuksista, tosin ton blondauksen heitin ite, et sen epätasasuudesta ei kande Sirkkua mennä syyttämään. Jos haluu Sirkun käsittelyyn, ni eiku Roballe vaan Maffiin!
Ja ai mistä coolei frendejä löytää? No kandee pitää silmät auki ku eksä alkaa deittailee jotain uutta, todennäkösesti se on vähintää yhtä viilee ku mitä oot itekki, hahhah! Vaikka kundit ja tsiksit on vaihtunu jo joka suunnilla uusiin, ni hyvät tyypit pysyy!
Pitäkää silmät auki myöhäisillan bELLES postausta varten, I'll be back!
Peace, love & romance!
Success
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)