Mun kenkäkaapista puuttui nimittäin kiilakorkoiset nilkkurit ja mä en voinut sille mitään, että DinSkossa oli syksyn uutuuksissa just sopivat perusmallit muutamalla härpäkeyksityiskohdalla.
Mä en ole yhtä korkkarityttö kuin Annik!, vaikka kyllä korkoja tulee munkin silloin tällöin käytettyä. Joskus olisi kuitenkin kiva lähteä ulos joissain muissa kuin tennareissa. Nämä menee hyvin pillifarkkujen ynnä muiden skinny legs -hömpötysten kanssa ja näyttää vähän siistimmältä kuin reikäset, mustasta vihertävän rusehtavaksi haalistuneet Converset.
Se tosin tuli huomattua jo kenkiä ostaessa ja peilistä sovitusvaiheessa tarkemmin vilkaistessa, että näitä ei pidetä farkkuhameen kanssa. Tai voi pitää, jos haluaa näyttää maksulliselta. Niin tiukalla mun puurorahat ei kyllä vielä ole.
Dinsko Midcut Boot.
Enää mun kenkäkaapista puuttuu virallisesti ne maiharit. Epävirallisesti sit paljon muutakin...
Ainiin ja eilen käytiin Astro Boyn kanssa leffassa. Oli Astro Boyn vuoro valita leffa, koska viimeks mä valitsin Roller Girlin. Se pääty Inception-pätkään, joka on pyörinyt Suomessa vasta muutaman päivän.
Oli ehkä virhe mennä siihen Tennispalatsin ykkössalin näytökseen. Siellä oli meinaan pari muutakin ja lämpöä oli yli omien tarpeiden. Puolet leffasta meni omalla penkillä kuumuudesta kiemurrellen ja puhinasta päätellen en ollut ainoa jolla oli vähän turhan lämmin.
Leffa oli.. no semmonen perusleffa. Ei huono, mutta ei kolahtanutkaan erityisen kovaa. Meni välillä vähän turhan lujaa mun herkälle pienelle mielelle, mutta selvisin. Kuten jo ehkä aiemmasta leffa-aiheisesta postauksesta kävi ilmi, oon melko air head mitä tulee leffoihin ja keskityn kaikkiin epäolennaisuuksiin, kuten pohtimaan Leonardo DiCaprion vanhenemista. Ei oo sekään se sama baby face enää, mikä herkisteli Romeo + Juliet leffassa yhdeksänkymmentäluvulla.
Mä tykkään kyllä enempi Romeo + Julietista ku Inceptionista. Eikä vaan DiCaprion takia.
Peace, love & romance!
Success
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti