Wrapping up

On taas se aika, jolloin minä käärin itseni kelmuihin helteestä huolimatta. Loppusuoralla mennään ja kohta tätäkään ei enää tarvitse tehdä. Takana on jo yli 40 tuntia kipua ja näin lähellä valmista lopputulosta en enää millään malttaisi odottaa loppua. Elokuun lopussa se on valmis ja talvella on luvassa vielä pari pientä korjausta. Puh! Malttia. Malttia. Niin joo. Malttia. EN JAKSA ODOTTAA!

Tänään on siis toipumispäivä ja me otetaan Kakka Kepposen kanssa chillisti. Syödään jätskiä kinuskikastikkeella, fiilistellään ikkunalaudalla, päikkäröidään ja illalla ehkä suukotellaan urakalla Asto Boyta.

Peace, love & romance!
Success