torstai 22. heinäkuuta 2010

Yllätyskeikka!


Alunperin olin vaan menossa ihan parhaan L:n kanssa töiden jälkeen lillumaan Helsingin lämpimään kesäyöhön terassille ilman sen suurempia suunnitelmia. Sykin täyttä vauhtia töistä kotiin, että ehdin ysiksi MBarille. Vaihdoin vaatteet ja tyrkkäsin uudet siniset seilorikengät jalkaan. Kipi kipi sporalle, ja auts! Uudet kengät päätti poistaa mun jalasta palan. Onneks L:n voi aina luottaa ja laastaritoimitus saapui lasipalatsin kulmalle vastaan! Crisis over, matka jatkuu!
Tuttuun tapaan Mbar oli taas aivan tukossa, mikä ei mun mielestä useinkaan ole ollenkaan huono asia. The more the merrier, tukkoisuus on merkki siitä, että paikasta tykkää muutkin kuin minä.

Oltiin ehditty olla paikalla jotain kymmenen minuuttia, kun musiikki loppui (mä tietty jo ehdin hetkellisesti olla näreenä asiasta) ja lavalle hypähti suloinen tyttö kitaransa kanssa. Kävi ilmi, että kyseessä oli n. kk välein järjestettävä Club Kookos missä käy live-esiintyjiä. Yllätys, mutta ei huono sellainen.
Kun tämä tyttö avasi suunsa ja alkoi laulaa...OMG! Meinasin sulaa siihen paikkaan, toljotin vaan leuka polvissa siiderit henkitorvessa, enkä osannut ajatella muuta kuin että: KUKA TOI ON? Mä menen veteläksi puhdasäänisistä naisvokalisteista. Niin on aina ollut, ja tulee varmasti aina olemaan.


Hän oli Eva Louhivuori.  Mä sanoisin, että Evan ääni ja tyyli on sekoitus juuri kaikkea sitä mitä hän ilmoittaa suurimmiksi musiikillisiksi vaikutteikseen. Ja hei, listalla on Mr. Michael Jackson...ei voi olla paha tyttö niinkuin Success jo bELLES postauksessakin totesi. (RUOJA meni sinne ilman mua vaikka tästä oli puhetta!!!)

Ihan kuin en mä olis ollut jo tarpeeksi hypnoosissa hänen omista biiseistään, tuli encoren aika raikuvien aplodien jälkeen. Eva laittoi kitaran takaisin olkansa yli ja sanoi mikrofoniin jotenkin näin:
"- Toivottavasti mä en pilaa tätä biisiä. Rest in peace Michael Jackson."
Emmä osaa muuta sanoa kun respect ja iso kyynel ja kylmätväreet! Akustinen versio Human Naturesta...hieno hieno veto! Mulla on tästä videokin, mutta päätin pilata sen laulamalla itse päälle, joten jätetään se mun omia fiilistelyjä varten.
Mä uskon, että tästä tytöstä kuullaan vielä.

Annik!

Ps. Keikkaa pukkaa muutenkin! Tänään mulle kilahti taas Tavastian uutiskirje sähköpostiin...26.8. PMMP, täältä tullaan!


Ei kommentteja: