Kaikilla on asioita, mitkä ns. painelee ärsyyntymisen nappeja, ja pää meinaa räjähtää. Mua ärsyttää se, että ei perustella mitään. Väitetään vaan, mutta ei perustella.
Esimerkkinä:
Mä kirjoitin pitkän sepustuksen aiheesta, tarkistin vielä kaikki tiedot oikeiksi erikseen, ja vuodin suunnilleen vereni siihen paperille, että olisin perustellut kantani tarpeeksi hyvin. Vastaus tähän kaikkeen on: "Ei se noin mene, olen mäkin lukenut, mutta en silti ymmärrä sun pointtia. " MITÄ? Miksi et, miten päin mun pitää tässä vielä seistä, että mä saan avattua tämän aiheen vielä hiukan tarkemmin. Käykö 90 asteen kulma, vai kenties 15 asteen kulma? Voisitko täsmentää miksi olet tuota mieltä? PERUSTELE!
Kuten ehkä huomaatte, tätä voi sanoa jo jonkin asteiseksi neuroosiksi. (Voin tutustuttaa teidät muihin neurooseihini myöhemmin.) Mutta oikeasti, perustelu kastiin menee myös Facebook statukset tyyliin: "Ai että nyt ärstyttää!" - ei muuta. "Huoh." - ei muuta. "Kyllä nyt ärsyttää!" - ei muuta. Alla on tietysti monta eri kommenttia joissa kysytään mahdollisimman monlla eri tavalla, että mistä on kysymys?? Ja vastausta ei tule...koskaan. Aaaargh! Älkää tehkö niin. Perustelu tälle? Koska se on ärsyttäväääääääää.
Ei mitään järkeä postaus loppuu iloiseen ilmoitukseen, että me päästiin (jouduttiin) Tuksun blogiin :D Tästä vuodesta tulee varmasti ihmeellinen! Tämä on joko maailman mahtavinta, tai säälittävää. Ei välimuotoja.
Annik
Ps. Mun uuden vuoden projekti alkaa huomenna. Tänään on kamera töissä. (Kätevää, juuri silloin kun näytän ladon oveen liiskatulta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti