Motivaatiopula

Kuva.

Loppiaisena töitä, pah. Mä olin niin ajatellut, että saan hullusti kaikkea tehtyä tänään, mutta toisin kävi. Kello on kohta 19 ja mitään en ole tehnyt. En töiden, enkä kämpän eteen.

Olen kyllä syönyt paljon karkkia, löhönnyt sohvalla, keskustellut ääneen Dr. Phil ohjelman kanssa, ja suunnitellut tekeväni paljon kaikkea. Mutta nyt mulla on suunnitelma loppupäivälle!

1. Odotan, että Facebookkiin laittamani motivointipyyntö alkaa tuottaa tulosta.
2. Kun olen supermotivoitunut, siivoan koko kämpän alle tunnissa.
3. Kun mun mieleen palaa rauha siistin kodin myötä, mun elimistöön pursuaa uutta tarmoa ja saan kaikki työt tehtyä myöskin alle tunnissa.
4. Loppuillan saan hyvällä omalla tunnolla maata peiton alla ja mussuttaa suklaata, olen sitä paitsi huomis aamuna paljon pirteämpänä töissä.

Miten tämä todellisuudessa tulee menemään:

1. Odotan n. 2 h tuntia, että edes joku vastaisi mun Facebook avunhuutoon. Kukaan ei keksi mitään mikä oikeasti motivoisi mua. (Facebook, paras tekosyy olla tekemättä mitään)
2. Menen sohvalle makaamaan peiton alle ja syön suklaata.
3. Mielenrauha on koko ajan kauempana, kun mietin että pitäisi siivota, ja pitäisi tehdä töitä.
4. Klo 23 mulle tulee aivan älytön paniikki töiden takia, ja teen niitä klo 02 asti hiki päässä.
5. Nukun aamulla pommiin, ja ryysään töihin aivan hirveällä kiireellä väsyneenä, ja kamalan näköisenä.

Mutta, ei tämä päivä ihan toivoton ole ollut! On hyvä, että mä lepään välillä oikeasti, käyn lenkillä rauhassa, ja syön vaikka sitä suklaata vaan. Ehkä mä pidän joulukuuselle vielä hautajaiset ja alan sen jälkeen hommiin.

Toivottavasti teillä oli kiva Loppiainen!'
Annik