No kun katsos kun

A: - "Mä käytän niitä sit mun synttäreillä!"
S: - "Niin ja sit, kun oot toimistohommissa voit käyttää niitä vaikka joka päivä."
A: - "Hyvä pointti muuten, tosi hyvä pointti."
A: -"Mut ei mulla olis nyt yhtään varaa, mut sit toisaalta mun ei tarvis ostaa synttäreille kun mekko...mut ei mulla nyt kyllä yhtään olis varaa enkä mä oikeestaan just nyt tarvis uusia korkkareita."
S: -"Ne on niin klassisen kauniit, et sä voit käyttää niitä vielä vaikka kuinka kauan ne ei vanhene."

A: -"EI. Emmä kyllä voi, emmä tarvi niitä just nyt, ja ei oo varaa ku on niin paljon kaikkea."
A: -"Mut oi että ne on kyllä niin hienooot, Successs mitä mä teeeeeeen. EI EN OSTA. Jos ne on siellä vielä sit kun mulla on enemmän rahaa niin ostan ne, sit se on niinku tarkotettu. Mut ei hitto, ei ne kyllä sit oo siellä enää, ne sano et se on eka ja vika pari 36 koossa eikä tuu lisää. Mut EI."
S: -"Muissa Biancoissa voi olla sit kyllä..."
A: -"Totta...mut on siinä aikamoinen riski kyllä. Mitä jos ei sit ookkaan? Ei ei, enostauusiakenkiäkuntarviisyödäkinjotaintässäkuussa."

15 minuuttia...
A: -"Soitan J:lle, se osaa sanoo jotain. Se puhuu mulle järkeä."
J: -"Älä osta niitä, et sä tarvi niitä. Tai mitä sä voisit myydä, että sä voisit ostaa ne?"
A: -"Emmä voi ostaa niitä ku ei oo varaa, vaikka mä kyllä tarviisin lisää korkkareita kun ei mulla oikein nyt ole."
J: "- No niin no jos sä tarvit. Kato kotona, mitä sä voisit myydä ja jos löytyy jotain niin mietit sit huomiseen ja käyt ostaa ne jos ne on siellä vielä."
A: -"Joo tosi hyvä! Mä teen niin, sit mä varmasti unohdan koko kengät huomiseen mennessä!"

Ette ikinä arvaa...ostin kengät.
Annik.