Tytöt näköjään tosiaan tykkäs PMMP:stä...pitäisköhän meidän organisoida tätä raapustelua jotenkin?
Njääää.
Tänään on Taiteidenyö.
Viime vuonna me istuttiin jossain hämyisessä baarissa, ja puhuttiin varpaista. Laatuilta siis!
Käviskö et tänä vuonna mä tekisin tohon meidän tielle oman tilataideteoksen? Heittäisin ikkunasta kaiken tän roinan ja skeidan mitä mun nurkissa lojuu. Niistä tulis varmasti niin mahtava installaatio, että mä voisin seuraavana vuonna olla kutsuvierastaiteilija jossain hienossa galleriassa baskeri päässä.
Eli mun Taiteidenyö on hohdokas...mä siivoan. Nämä on niitä ihmisen elämän pieniä iloja. Jos oikein villiksi heittäydyn saatan vaikka TISKATA!
Mutta, Taiteidenyö on aina merkinnyt mulle kesän loppumista. Henkinen luopuminen alkaa Flowsta, mutta syksy saapuu Taiteidenyönä. Ja sen "kunniaksi" tuolla on oikeasti kylmä. Hipsuttelin topissa, tunikassa, bleiserissä ja sukkiksissa töistä kotiin, ja olisin jäätynyt pystyyn ilman mun paksua villakaulahuivia. Mutta kuten sanottu, nyt ei jäädä itkemään! Teekuppi kouraan, kasvissosekeitto tulille ja villasukat jalkaan. Syksy on ihana ihmiset, ihana ihana ihana!! Ja vaikkei oliskaan niin silti se on.
Talvesta voidaan puhua sit myöhemmin...
Ihanaa Taiteidenyötä,
Annik!
Ps. Ei unohdeta arvontaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti